Joulupolun tarina: Unelmasta totta

Unelmat. Niitähän meillä kaikilla on. Monet niistä tulevat ja menevät, mutta jotkut jäävät itämään mielessämme. Emme pääse niitä pakoon.

Minun unelmani entisenä lastentarhanopettajana oli tarjota Helsingin seudun lapsiperheille jouluinen tapahtuma, jossa voitaisiin kokea kauniin luonnon keskellä sadun, perinteiden ja ensimmäisen joulun tunnelmaa. Tapahtuman tulisi olla ilmainen ja kaikki tehtäisiin vapaaehtoistyönä ilman kaupallisuuden hiventäkään.

Pyörittelin ideaa mielessäni pitkään. Vasta kun kutsuin luokseni muutaman ystäväni, joilla oli luovuutta, mutta myös rohkeutta ja hulluuttakin lähteä mukaan, idea alkoi konkretisoitua.

Seurasaarta pidimme ainoana oikeana paikkana tapahtumalle. Entä nimi? Seurasaaren tonttupolku? Ei, koska mukana olisi muutakin jouluista kuin tontut. Seurasaaren Joulupolku. Siinä se oli.

Ensin Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puheille. Saimme yhteistyökumppaniksemme kaupungilta henkilön, joka oivalsi ideamme ja lähti viemään sitä kanssamme eteenpäin. Kaupunki myönsi meille myös pienen määrärahan kuljetuksiin ym. käytännön järjestelyihin.

Ja ei muuta kuin toimeen. Nyt tarvittiin verkostoja. Puhelinsoitot erilaisiin oppilaitoksiin, järjestöihin, seurakuntiin, ja tietysti yksittäisille ystävillemme ja tuttavillemme. Lähtisittekö mukaan Joulupolulle ohjelman suorittajiksi, muuksi toteuttajaksi, tukijaksi? Iloksemme innokkaita tekijöitä ja tukijoita löytyi. Seuraavaksi ohjelman ideointiin ja logistiikan suunnitteluun.

Entä sitten tapahtuman markkinointi? Helppoa se ei ole, kun ensimmäistä kertaa ollaan liikkeellä eikä rahaa ole käytettävissä. Iki-ihana satukirjojen kuvittaja Maija Karma lupasi tehdä julisteeseen jouluisen kuvan, eräs painotalo painaa ja Helsingin kaupunki jakaa ne päiväkoteihin ja lastenkoteihin, kaikki ilmaiseksi tukena Joulupolulle. Helsingin Sanomat laati kaksi päivää aikaisemmin artikkelin Joulupolusta. Luontokin oli puolellamme, sillä edellisenä päivänä satoi ensilumi Helsinkiin.

Puolitoista kilometriä pitkä joulupolku odotti jouluiseen asuun koristeltuna kävijöitä. Tulisiko kukaan leikkimään, laulamaan, katsomaan näytelmiä, hevosajelulle, tervehtimään joulupukkia ja muoria, tuomaan sillan kupeessa oleviin kuusiin koristeita? Ja mitä tekisimme joulupuurolle, jos lapset eivät tulisikaan sitä syömään?

Tapahtumapäivän aamuna perhoset alkoivat lennellä vatsassamme. Olemmeko olleet vanhanaikaisia, koska emme ole sallineet minkäänlaisten markkinatalouden hienouksien astua polullemme emmekä pyytäneet tähtiesiintyjiä lavoillemme? Kiinnostaisiko tällainen tapahtuma ollenkaan nykyajan lapsiperheitä? Suureksi iloksemme jo ensimmäisellä kerralla Joulupolulla kävi 8 000 lasta ja aikuista. Ja vuodesta toiseen monet ihmiset palaavat uudestaan ja uudestaan. Myös uusia kävijöitä saamme koko ajan lisää. Olen myös tavattoman iloinen siitä, että Joulupolkun idea on säilynyt alkuperäisenä tapahtuman laajentumisesta ja monipuolistumisesta huolimatta ja Joulupolkuja toteutetaan kymmenillä paikkakunnilla ympäri maata.

Tällaista tapahtumaa ei toteuteta ilman aktiivista tekijäjoukkoa. Tällä hetkellä vapaaehtoisia Joulupolun toteuttajia on jo kolmisensataa. Osa heistä on ollut mukana alusta saakka. Tuhannet kiitokset teille jokaiselle, sillä vain yhdessä, jokaisen henkilön työpanoksella ja innolla voidaan näin suuri tapahtuma toteuttaa.

Ja ennen kaikkea kiitokset teille jokaiselle Joulupolulla kulkijalle. Juuri te osoitatte meille tekijöille, ettemme tee työtämme turhaan.

Marjaliisa Kauppinen
Joulupolun äiti

Joulupolun ohjelmakartta

Joulupolun tarjoaa

Joulupolun tarjoaa